Eurooppa konkurssiin?

1990-luvun lopulla Argentiina joutui pahan laman kouriin. Lopulta se ei kyennyt maksamaan laskujaan ja ilmoitti ajautuneensa konkurssiin vuonna 2002. Velkojat jäivät enimmäkseen nuolemaan näppejään.

Konkurssipäätöstä edeltäneessä tilanteessa Argentiinan velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 51%, budjettivaje oli 6,4% ja työttömyys 9,1%

Vuonna 2009 euroalueen valtioiden keskimääräinen velka/BKT oli 79%, budjettivaje oli keskimäärin 6,3% ja työttömyys keskimäärin 10%.

EU voisi siis jo kokonaisuudessaankin olla konkurssikypsä, puhumattakaan pahimmista jäsenvaltioista:

• Kreikka 115/14/10
  
• Irlanti 64/14/13

Tässä tilanteessa ei pahemmin auta, vaikka Saksa suostuisikin lainaamaan Kreikalle hätäapua, sillä Saksan luvut eivät ole paljolti sen kauniimpia (73/3,9/7,5). Budjettivajeen Saksassa arvellaan tänä vuonna nousevan yli neljän, mikä tarkoittaisi sitä, ettei Saksa läpäisisi enää EU:n jäsenvaatimuksia.

Suomessa velka/BKT on 42%, budjettivaje 3,5 ja työttömyys 9%.

Kuvitellaanpa siis tilanne, jossa Euro-alue ajautuu konkurssiin. Mitä tapahtuisi esimerkiksi eurolle? Selvä on, että euro pitäisi joko devalvoida tai jättää luonnollisen inflaation kouriin. Korot nousisivat pilviin ja pankkitalletukset jäädytettäisiin paniikkinostojen estämiseksi. Näin kävi Argentiinassa, miksei siis EU:ssa?

Laskelmoiva sijoittaja voisi muuttaa euronsa vaikkapa dollareiksi ja näin yrittää suojautua seteliensä muuttumiselta arvottomaksi paperiksi. Mutta sepä ei välttämättä auttaisi. Argentiinassa dollareissa pidetyt tilit jäädytettiin nekin ja muutettiin väkisin pesoiksi kehnolla vaihtoarvolla. Dollarit pitäisi siis pitää käteisenä patjan alla.

Onko sinulla dollareita patjan alla?

Ei minullakaan.