tiistai 30. kesäkuuta 2009

Homontorjuntajoukot uudistuvat

Homot. Hyi helvetti. Ajattele nyt, kaksi miestä syleilee toisiaan kiihkeästi. Oksettavaa. Kaikkea sitä pitää kokolihaa syövän jumalaa pelkäävän heteromiehen kestää.

Onneksi meillä on kirkko.

Tutustumme tänään kirkon uudistuneeseen pro hetero -projektiin. Kuopion kuolemantuomiokirkon portailla kanssani istuu kaapuasuinen hiippapiisparovasti Teuvo "Angel" Kiirastuli. Teuvo, mistä pro-hetero -projektissa on kyse?

"Kirkko on jo vuosituhansia taistellut homoutta vastaan, mutta nyt viime vuosikymmeninä otteemme on kirvonnut pahasti. Tiesimme, että jotain on tehtävä ja pian. Muuten saattaisimme pian löytää itsemme irstaista homoluolista nahka-asuisina ja rintakarvat esillä."

Kuulostaa pahalta, mutta kerro toki lisää.

"Olimme pitkään epäilleet, että lähestymistapamme oli ollut puutteellinen. Sitten saimme tietoomme, että homous suorastaan rehottaa myös eläinten keskuudessa. Tiesimme heti mitä tehdä. Muodostimme vapaaehtoisista seurakuntalaisista homontorjunta-armeijan ja lähetimme heidät lähimpään viidakkoon. Tiesitkö muuten, että jopa 95% kirahvien astumisista on urosten välisiä?"

Sitäpä en tiennytkään. Mutta mitä asialle voi tehdä?

"Projekti on todella suuritöinen, mutta onneksi eläinten kanssa on sentään helpompi toimia kuin ihmisten kanssa. Olemme esimerkiksi löytäneet useita paatuneita urossorsia, jotka ovat eläneet homoliitossa koko ikänsä. Ne ovat jopa törkeästi hakeutuneet heterosuhteisiin saadakseen itselleen jälkikasvua ja sitten munien ilmaannuttua potkineet kolmannen pyörän pesästä ulos. Tällainen toiminta olisi kammottavaa jos se leviäisi ihmisten keskuuteen. Näiden sorsien tapauksessa voimme kuitenkin puuttua asiaan jo varhain ja pelastaa sorsalapsukaiset perverssiltä perhehelvetiltä. Teimmekin niin, että lennätimme toisen homosorsan maapallon toiselle puolelle. Munista teimme omeletin."

Kuinka hyviä tuloksia olette saaneet tähän mennessä?

"Eläimillähän ei ole sielua, joka tarvitsisi pelastusta. Uskomme kuitenkin, että puuttumalla eläinten perversioihin, sielunvihollisen ote kirpoaa myös ihmisistä. Tämä on siis jonkinlaista jatkoa Nooan työlle. Nisäkkäitä onkin todella helppo käsitellä. Suurimmat ongelmat meillä on kaikkein yksinkertaisimpien olentojen parissa. Kastemadot esimerkiksi ovat kaksineuvoisia, eikä Raamattu valitettavasti puhu mitään kaksineuvoisten perhesuhteista. Olemmekin joutuneet tässä hieman soveltamaan. Kastemadothan pystyvät hedelmöittämään toinen toisensa, joten on usein vaikea päätellä kumpi on oikeastaan mies ja kumpi nainen. Olemme helpottaneet asiaa niin, että kastroimme madoilta toiset sukuelimet, jolloin jäljelle jää vain uroksen tai naaraan välineet. Sen jälkeen olemme pukeneet miesmadoille housut ja paidan ja naismadoille hameen."

Kuulostaa upealta! Biologian ei pitäisikään olla este miehen ja naisen pyhälle liitolle.

"Näinhän se tietenkin on. Olemme kuitenkin kohdanneet lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia erityisesti hyönteisten ja muiden pikkuolioiden kanssa. Mehiläiset ja muut sosiaaliset hyönteiset ovat hankalia tapauksia. Yhden naaraan ympärille muodostuva osittain seksuaalinen ja osittain aseksuaalinen yhteisö on niin kieroutunut turmion luola, että olemme lähes vaipuneet epätoivoon. Mehiläisten tapauksessa ainoa asia minkä olemme tähän mennessä voineet tehdä on että olemme asettaneet pesään kuningattaren vierelle muovailuvahasta muotoillun mehiläiskuninkaan. Epätoivoista ehkä, mutta jospa kuningas herättäisi kuningattaren mielen syövereissä pienen pilkahduksen, kaipauksen miehen turvalliseen kainaloon."

Työtä siis taitaa riittää vielä paljon?

"Työtä riittää paljon, mutta myös palkinto on mahtava. Mikään ei korvaa sitä suurta tunnetta kun on saattanut paatuneet homohyeenat oikealle polulle ja näkee omin silmin kuinka naarashyeenat söpösti ahertavat keittiössä ja uroshyeenat istuskelevat sohvalla ja lukevat lehteä ja lapsihyeenat leikkivät lattialla. Kyllä siinä sielu lepää."

Seurassani oli siis Kuopion kuolemantuomiokirkon piispahiippakapituli Teuvo "Animal" Kiirastuli.

Tänään täältä tähän.

Ei kommentteja: