Maailman parhaana tieteiselokuvana on pitkään pidetty Stanley Kubrickin 2001 - avaruusseikkailua. Väitän, että Star Wars on parempi. Siinä missä Kubrickin elokuva (ja Clarcken kirjaversio) on tieteelliseltä sisällöltään kohtalaisen yksinkertainen, Star Warsista löytyy joka katsomiskerralla uusia ihmeellisiä ulottuvuuksia.
Mietitäänpä esimerkiksi Star Wars -maailman avaruutta. Kuten tiedämme, avaruus on enimmäkseen tyhjiötä, jonka ilmanpaine on nolla. Koska avaruudessa ei ole ilmaa, siellä ei myöskään liiku ääniaallot, sillä ne vaativat liikkuakseen jonkin väliaineen. Kuitenkin Star Warsin avaruudessa kuuluu kuinka avaruusalukset ohi mennessään päästävät "whuuuiiish" -äänen (vieläpä muikean doppler-ilmiön kera). Samoin kuulemme sädeaseiden päästämät "piu piu piu" -äänet. Lisäksi avaruusasalukset kulkevat ympäriinsä kierrellen ja kaarrellen aivan kuin hyödyntäisivät rakettimoottoriensa sijaan ympäröivän kaasun kitkaa ilmassa lentävien lentokoneiden tavoin. Kaikesta tästä meidän tulee päätellä, että Star Warsin avaruus on täynnä kaasua. Se selittäisi myös sen miksi alukset eivät kiihdytä nopeuttaan, vaikka niiden perässä olevat raketit puhaltavat jatkuvasti.
Ääni kulkee eri kaasuissa eri nopeudella. Tämän takia heliumia hengittäneen ihmisen ääni on korkeampi kuin ilmaa hengittäneen. Star Warsin avaruudessa esimerkiksi sädeaseiden äänet ovat yhtä korkeita kuin planeettojen pinnalla ilmakehässäkin. Tästä voimme päätellä, että avaruudessa oleva kaasu on joko ilmaa tai jotain muuta kaasuseosta, jonka äänenjohtamisominaisuudet vain sattuvat olemaan ilman kanssa identtiset. Koska avaruusaluksilla tuntuu olevan hämmentävän vähän ongelmia paineen kanssa, voimme arvella ilmanpaineen olevan avaruudessa lähellä yhtä baria.
Tyypillisen aurinkokunnan tilavuus on noin 450 sekstiljoonaa kuutiometriä. Aurinkokunnassa olisi näin ollen noin 540 sekstiljoona kiloa ilmaa. Tämä herättää muutamia kiperiä kysymyksiä. Ensinnäkin miksi ilma pysyy paikoillaan sen sijaan, että alkaisi kerääntyä lähimpien painovoimalähteiden suuntaan? Tilanne, jossa aurinkoon syöksyisi 220 miljoonan auringon verran massaa ei kuulosta hyvältä, galakseista puhumattakaan. Toisekseen ilman läpi 30 kilometriä sekunnissa tarpova planeetta saattaisi aiheuttaa melkoisen kitkan. Kolmanneksi, kuten maapallolla näemme, ilmakehä siroaa valoa ja heikentää näkyvyyttä pitkillä etäisyyksillä. Tämän takia ilmaa täynnä oleva avaruus tuskin olisi tähtiä lukuunottamatta pimeä, vaan sen sijaan ehkä haalean hämyisä. Neljänneksi, auringon säteily tuskin etenisi kovinkaan pitkälle, mikä johtaisi siihen, että jo melko lähellä aurinkoa lämpötila olisi lähellä absoluuttista nollapistettä ja edelleen siihen, että ilman kaasut tiivistyisivät ensin nesteeksi ja sitten kiinteäksi aineeksi, tehden samalla siinä lentelyn kohtalaisen haastavaksi.
Suuressa viisaudessaan George Lucas on jättänyt nämä kysymykset auki fanien pohdittavaksi. Ehdotuksia otetaan vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti