Pikasähkeitä

Vihaisen poliisin yllättämä, parkkipaikalle leiriytynyt keijukainen nosteli hartioitaan ja osoitti viereistä liikennemerkkiä:
- "Ei koske autopaikan haltioita."

Sanomalehteen haastateltu entinen pääministeri Matti Vanhanen vastaa vuonna 2012 kysymykseen kahden vuoden takaisen eroamispäätöksen syistä:
- "En muista."

Juhannuksen ensimmäinen kuolonuhri Kuopiossa:
- 93-vuotias nainen kuoli pitkälliseen sairauteen vuodeosastolla.

Star Wars - maailman paras tieteiselokuva

Maailman parhaana tieteiselokuvana on pitkään pidetty Stanley Kubrickin 2001 - avaruusseikkailua. Väitän, että Star Wars on parempi. Siinä missä Kubrickin elokuva (ja Clarcken kirjaversio) on tieteelliseltä sisällöltään kohtalaisen yksinkertainen, Star Warsista löytyy joka katsomiskerralla uusia ihmeellisiä ulottuvuuksia.

Mietitäänpä esimerkiksi Star Wars -maailman avaruutta. Kuten tiedämme, avaruus on enimmäkseen tyhjiötä, jonka ilmanpaine on nolla. Koska avaruudessa ei ole ilmaa, siellä ei myöskään liiku ääniaallot, sillä ne vaativat liikkuakseen jonkin väliaineen. Kuitenkin Star Warsin avaruudessa kuuluu kuinka avaruusalukset ohi mennessään päästävät "whuuuiiish" -äänen (vieläpä muikean doppler-ilmiön kera). Samoin kuulemme sädeaseiden päästämät "piu piu piu" -äänet. Lisäksi avaruusasalukset kulkevat ympäriinsä kierrellen ja kaarrellen aivan kuin hyödyntäisivät rakettimoottoriensa sijaan ympäröivän kaasun kitkaa ilmassa lentävien lentokoneiden tavoin. Kaikesta tästä meidän tulee päätellä, että Star Warsin avaruus on täynnä kaasua. Se selittäisi myös sen miksi alukset eivät kiihdytä nopeuttaan, vaikka niiden perässä olevat raketit puhaltavat jatkuvasti.

Ääni kulkee eri kaasuissa eri nopeudella. Tämän takia heliumia hengittäneen ihmisen ääni on korkeampi kuin ilmaa hengittäneen. Star Warsin avaruudessa esimerkiksi sädeaseiden äänet ovat yhtä korkeita kuin planeettojen pinnalla ilmakehässäkin. Tästä voimme päätellä, että avaruudessa oleva kaasu on joko ilmaa tai jotain muuta kaasuseosta, jonka äänenjohtamisominaisuudet vain sattuvat olemaan ilman kanssa identtiset. Koska avaruusaluksilla tuntuu olevan hämmentävän vähän ongelmia paineen kanssa, voimme arvella ilmanpaineen olevan avaruudessa lähellä yhtä baria.

Tyypillisen aurinkokunnan tilavuus on noin 450 sekstiljoonaa kuutiometriä. Aurinkokunnassa olisi näin ollen noin 540 sekstiljoona kiloa ilmaa. Tämä herättää muutamia kiperiä kysymyksiä. Ensinnäkin miksi ilma pysyy paikoillaan sen sijaan, että alkaisi kerääntyä lähimpien painovoimalähteiden suuntaan? Tilanne, jossa aurinkoon syöksyisi 220 miljoonan auringon verran massaa ei kuulosta hyvältä, galakseista puhumattakaan. Toisekseen ilman läpi 30 kilometriä sekunnissa tarpova planeetta saattaisi aiheuttaa melkoisen kitkan. Kolmanneksi, kuten maapallolla näemme, ilmakehä siroaa valoa ja heikentää näkyvyyttä pitkillä etäisyyksillä. Tämän takia ilmaa täynnä oleva avaruus tuskin olisi tähtiä lukuunottamatta pimeä, vaan sen sijaan ehkä haalean hämyisä. Neljänneksi, auringon säteily tuskin etenisi kovinkaan pitkälle, mikä johtaisi siihen, että jo melko lähellä aurinkoa lämpötila olisi lähellä absoluuttista nollapistettä ja edelleen siihen, että ilman kaasut tiivistyisivät ensin nesteeksi ja sitten kiinteäksi aineeksi, tehden samalla siinä lentelyn kohtalaisen haastavaksi.

Suuressa viisaudessaan George Lucas on jättänyt nämä kysymykset auki fanien pohdittavaksi. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Parashakki ja muita "hienoja" ideoita

Paraolympialaisia ja muita fyysisesti vammautuneille järjestettyjä urheilukisoja on järjestetty jo niin kauan, etteivät ihmiset jää juurikaan miettimään niiden olemusta. Parhaat suomalaiset parauhreilijat saavat jo lähes yhtä paljon huomiota kuin fyysisesti eheämmät lajitoverinsa. Esimerkkinä vaikka kolminkertainen pyörätuolikelauksen paraolympiakultamitalisti Leo-Pekka Tähti.

Sitä ei pidetä mitenkään kummallisena, että keihäänheitossa saadaan kultaa esimerkiksi tuloksella 20 metriä. On täysin selvää, ettei jalaton keihäänheittäjä pääse samalla tulostasolle Tero Pitkämäen kanssa. Mutta kyvyiltään rajoittuneiden kilpailuinto keskittyy nimenomaan fyysisiin suoritteisiin. Miksei vaikkapa Down-syndroomaa sairastavat henkilöt voisi kilpailla keskenään shakissa? Mitä eroa on sillä, että fyysisesti rajoitteiset ihmiset kilpailevat keskenään fyysisissä lajeissa ja mentaalisesti rajoitteiset älyllisesti haastavissa lajeissa?

Älyllisesti vähemmän kyvykkäille henkilöille on järjestetty omat urheilukisansa, ns. Special Olympics, jotka siis ovat eri asia kuin fyysisesti vammaisille kohdistetut paraolympiakisat. Sen lisäksi fyysisesti vammaisilla on omat kisansa henkisissä lajeissa, kuten shakissa. Vammaisten shakkikisoissa on käynyt Suomestakin esimerkiksi seitsemänneksi MM-kisoissa sijoittunut Tomi Tocklin. (Tästä tosin herää kysymys, miksei fyysisesti vammainen voisi kilpailla normaaleissa shakkiotteluissa.)

Fysiikaltaan vajaat kisaavat siis omissa sarjoissaan sekä fyysisissä, että älyllisissä lajeissa, mutta älyltään vajaat ainoastaan fyysisissä lajeissa. Miksei ole runonlausuntakisoja afaasikoille, muistikisoja dementikoille tai TV:n tietovisoja fetaalialkoholisyndroomalapsille? Missä viipyy Down-shakki?