Homojen avioliitto-oikeus on askel taaksepäin

Elokuussa 2000 seksuaalista tasavertaisuutta ajavan SETA:n entinen puheenjohtaja Tarja Halonen meni naimisiin pitkäaikaisen avopuolisonsa Pentti Arajärven kanssa. Ei ollut sattumaa, että Halonen oli valittu vain pari kuukautta aiemmin Suomen tasavallan presidentiksi. Arajärvi on haastattelussa vuosia myöhemmin myöntänyt, että he tuskin olisivat menneet naimisiin ilman presidenttiyden tuomia haasteita. Homoille tasa-arvoista avioliitto-oikeutta ajanut Halonen siis meni itse naimisiin osittain vastoin omaa tahtoaan. Tässä onkin pähkinänkuoressa nykyisen homoliittokeskustelun absurdius.

Avioliiton historia on painostuksen ja pakottamisen historiaa. Vaikka vielä keskiajalla salavuoteus ja pitkätkin avoliitot olivat varsin yleisiä, ne olivat myös laittomia parisuhteen muotoja. Avioliitto oli ainoa laillinen parisuhteen muoto. Homojen avioliitto-oikeutta pidetään eräänlaisena itsestäänselvänä liberalismin virstanpylväänä, väistämättömänä askeleena pitkässä taistelussa seksuaalisen ja sosiaalisen tasa-arvon puolesta. Sen oletetaan kuuluvan samaan jatkumoon naisten äänioikeuden saavuttamisen ja homouden tuomitsevien lakien kumoamisen kanssa. Tähän liberalismin voittokulkuun ei kuitenkaan kuulu oikeus mennä naimisiin. Päinvastoin. Kirkon vastalauseista huolimatta olemme saavuttaneet oikeuden olla menemättä naimisiin.

Avioliiton perusta on väistämättä konservatiivinen. Kaksi ihmistä polvistuu yhteiskunnan edessä ja pyytää kirkolta ja/tai valtiolta hyväksyntää. Byrokraatti katsoo lakikirjaa ja antaa, jos antaa. Jos pari sattuu olemaan samaa sukupuolta, byrokraatti ryhtyy antamaan maaliskuussa voimaan tulevan lain myötä.

Liberalismin näkökulmasta vääryys tässä ei ole se, että osa pareista on jätetty hyväksynnän ulkopuolelle, vaan se, että byrokraatin mielipidettä ylipäänsä kysytään. Vääryys on avioliiton olemassaolo.

Homojen avio-oikeuden puolesta hihkuvien tahojen intoa onkin vaikea ymmärtää. Jos ihminen oikeasti hyväksyy oman homoutensa, hän on väistämättä liberaali, eikä voi puhtaasti arvostaa umpikonservatiivista avioliittoinstituutiota. Jos ihminen sen sijaan arvostaa avioliittoa, hän ei konservatiivina myönnä omaa homouttaan, vaan menee mielummin kristilliselle homojen eheytyskurssille, jossa hänestä manataan homous irti. Miksi pitää väkisin vääntää kaksi ääripäätä yhteen?

Aidosti liberaali edistysaskel avioliittoasioissa olisi laki, jossa avioliiton byrokraattista merkitystä vähennettäisiin. Nykytilanne, jossa useat avioliitot solmitaan, jotta saadaan veroetuja, yhteinen sukunimi tai oikeus adoptioon, on vääristynyt ja naurettava, suorastaan irvokas.

Liberaali edistysaskel olisi myös ollut, jos Halonen ja Arajärvi olisivat jättäneet menemättä naimisiin ja edustaneet Suomea rohkeasti susiparina.

Käänteislotto

Moni varmasti viikonloppuna huokaisi sekä pettymyksestä että helpotuksesta. Sellainen määrä rahaa kun on kuulemma liikaa yhdelle ihmiselle. 20 uutta miljonääriä on varmasti jonkin sortin ennätys, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että lotto on yhteiskunnallinen syöpäkasvain.

Se, että miljoonilta ihmisiltä kerätään kolehti, joka sitten isketään muutaman harvan kouraan, on kuin irvokas kärjistys ympäröivästä yhteiskunnasta. 

Se, että siihen osallistutaan vapaaehtoisesti, tai jopa innokkaasti, on tragedia. Lotto on ongelma, koska se lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja kasvattaa tuloeroja. Ongelmien korjaamiseksi tarvitsemme käänteisloton. Se toimii näin:

Suorassa televisiolähetyksessä arvotaan yksi miljonääri, (esim. Björn Walhroos), jonka rahat (keskimääräisen suomalaisen netto-omaisuutta vastaavaa summaa lukuunottamatta) jaetaan kaikille lähetyksen katsojille. Jos olemme onnekkaita, arpa suosii Suomen rikkainta kansalaista, Gennadi Timtšenkoa, jolta riittäisi jokaiselle suomalaiselle jaettavaksi lähes puolitoista tuhatta euroa. Huonona viikkona joltain rivimiljonääriltä tippuisi tilille vaivaiset 20 centtiä.

Loton ja käänteisloton lähetykset kannattaisi laittaa peräkkäin ja nimenomaan tuossa järjestyksessä. Silloin olisi nimittäin mahdollista, että sama ihminen voittaisi molemmat arvonnat. Siinäpä olisi vasta hyvä tuuri!

suomalainen vesisateessa

Suomessa tunnetusti sataa vettä vuoden jokaisena päivänä, useimmiten ympärivuorokautisesti. Keväällä ja kesällä sataa enemmän sellaista lämmintä, trooppista höyryä, joka salakavalasti tunkeutuu joka koloseen. Ajoittain loppukesällä taivas tummenee aivan erityisen uhkaavaksi ja kehittyy kaiken tieltään tuhoava ukkosmyrsky. Silloin ei tiedä missä taivas alkaa ja järvi loppuu. Syksyllä myrskytuuli puhaltaa sitten ihan muuten vaan, useimmiten pohjoisesta, tietenkin. Syksyn edetessä talveksi veden olomuoto muuttuu vähitellen hyytäväksi rännäksi, takertuen joka paikkaan kaiken elämän itseensä imeväksi hyhmäkerrokseksi. Ja entäs talvet sitten? Voi pojat, silloin sitä vettä vasta tuleekin!

Voi vain ihmetellä niitä alkusuomalaisia karpaaseja, jotka uivat ja kahlasivat soiden ja järvien läpi Suomea asuttamaan. Kuinka he sormenpäät uurteisina ja alati palelevina yrittivät suojautua jatkuvalta kosteudelta mustiksi mätänevissä lautahökkeleissään. Kuinka he majavia, saukkoja, norppia ja muita vesielämään paremmin soveltuvia nisäkkäitä metsästäessään yrittivät epätoivoisesti pukea ylleen limaisia nahkariekaleita ja koppuraksi jäätyneitä kangasmyttyjä. Kylmällä kalliolla istuessaan joku suomalainen sisuuntui ja keksi saunan. Perkele, ollaan sitten märkiä oikein kunnolla! Läträtään vedellä koko suku! Käydään välillä vielä saatana järvessä! Näin kirosi suomalainen eikä posket muutenkin märkinä huomannut samalla itkevänsä.

Usean tuhannen vuoden koettelemusten jälkeen sitten vihdoin ihminen huikealla sinnikkyydellään selätti luonnon. Kokeiltuaan ensin kaikenlaisia materiaaleja: tervaa, villaa, kiveä, metalleja, puuta, löytyi vihdoin se ihmeaine, joka eristää suomalaisen vihamielisestä ympäristöstään. Muovi!

Tekninen kehitys on tuonut suomalaisen kasvoille vihdoin aidon hymyn. Mukavan kuivassa, muovilla eristetyssä talossaan suomalainen ihailee ikkunasta aukeavaa harmautta ja siellä kasvoillaan voitonriemuinen virne sauvakäveleviä muovikalvoasusteihin pukeutuneita ihmisiä.

Talojen muovipullosuunnittelun riemusanoma lie kaikille jo ennestään tuttu. Mutta olemmeko vielä edes huomanneet kuinka mullistava keksintö kalvovaate onkaan? Ilmeisesti olemme, sillä hyllyistä on vuosi vuodelta yhä vaikeampi löytää ulkoiluvaatteita, joita ei ole suunniteltu sadevaatteiksi. Sekä vedenpitäviksi että hengittäviksi kehuttuja takkeja, kenkiä, housuja, käsineitä, pipoja, sukkia ja muita vaatekappaleita kyllä löytyy. Vettä pitävät, vaikka makaisi järven pohjassa 10 metrin syvyydessä; saumatkin on teipattu umpeen, vetoketjut vesieristetty ja nyörit kyllästetty polytetrafluorietyleenissä. Onko olemassa mitään mihin tätä mullistavaa kalvoa ei kannattaisi laittaa? Alusvaatteet? Miksipä ei. Pitävät nesteet sisällään mutta päästävät kaasut läpi.

Aivan erityisen ilahtunut olen ollut huomatessani kuinka vedenpitäviä nykyään ovat jopa talvikäyttöön suunnitellut takit. 20 asteen pakkasessa kun pyöräilee keskustaan vedenpitävä takki yllään tulee ajatelleeksi että mitä kaikkea ihminen vielä keksiikään. Rajaton on tekniikan tulevaisuus.

Miksi miehet ansaitsevat korkeamman palkkansa

Miesten ja naisten palkkaero on viimeisimpien tietojen mukaan 17,4%. Ennen kuin tätä näennäisen epäoikeudenmukaista lukua aletaan korjaamaan, kannattaa kuitenkin laskea tarkemmin muutama seikka.

On ainakin yksi paikka, missä naiset saavat korkeampaa palkkaa täsmälleen samasta työstä. Se paikka on armeija. Naisille annettavaa lisää asevelvollisten päivärahaan puolustellaan naisten biologisilla erityistarpeilla. Koska naiset eivät vuodoillensa voi mitään, on tietenkin reilua että he saavat korkeamman päivärahan.

Entäpä miesten biologiset erityistarpeet?

Olivatpa ylipainoisia tai aliravittuja, miehet painavat aina noin 20 prosenttia enemmän kuin naiset. Erot painossa ja aineenvaihdunnassa johtavat korkeampaan päivittäiseen energiantarpeeseen. Esimerkiksi Etelä-Koreassa keskimääräinen mies painaa 68,6kg ja nainen 56,5kg. Näillä luvuilla saadaan etelä-korealaisen miehen päivittäiseksi energiantarpeeksi 2368kcal, kun se naisilla jää vain 1795 kilokaloriin. Mies tarvitsee 573kcal eli 32% enemmän energiaa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalainen käyttää ruokaan ja juomaan keskimäärin noin 300 euroa kuukaudessa. Koska mies tarvitsee 32% enemmän ruokaa, hänellä menee ruokaan 341 euroa eli 82 euroa enemmän kuin naisella. Tämä siis johtuu hänestä riippumattomista biologisista syistä. Jos mies yrittää pärjätä naisen ruoalla, hän nääntyy nälkään.

Miehet myös kasvavat tahtomattaan naisia 9% pidemmiksi. Miehet tarvitsevat siis myös enemmän tilaa kotiinsa saavuttaakseen saman asumismukavuuden. 9% pituudessa tarkoittaa pinta-alassa 19%. Keskimääräinen asuinneliö maksaa Suomessa tällä hetkellä noin 2000 euroa. Keskimääräisellä suomalaisella on käytössään 39,4 neliömetriä. Mies siis tarvitsee 7,4 neliömetriä enemmän tilaa, mikä maksaa hänelle omistusasunnossa lähes 15000 euroa. Vuokralla ylimääräinen tila maksaa keskimäärin 85 euroa lisää kuukaudessa.

Ja eihän lisäkulut tähän lopu. Mies tarvitsee tietenkin myös isomman auton, isomman toimiston, isommat huonekalut, isomman rannekellon jne... Ja kaikki maksaa enemmän.

Lapset todistajina

Anneli Auerin oikeudenkäynti alkaa kovasti saamaan tragikoomisia piirteitä. Saatananpalvontaa? Eläinten silpomista? Ihmisuhreja? Kaikkein paljastavin yksityiskohta koko söhellyksessä on että uudet "todisteet" perustuvat laajalti lasten kertomuksiin. Poliisi ei ole kertonut onko kyseessä Auerin omat lapset, jotka kaikesta päätellen ovat olleet vähintään pari vuotta huostaanotettuina. Jos näin on, niin tarinan yksityiskohdat alkavat hahmottua.

Sosiaaliviranomaiset, huostaan otetut lapset ja hyväksikäyttöepäilyt ovat tappava yhdistelmä. Aluksi lapset kieltävät mitään tapahtuneen. Joskus yli-innokkaat sosiaalitantat kuitenkin tenttaavat ja painostavat lapsia, kunnes he ymmärtävät mitä ympärillä hääsäävät hysteeriset aikuiset heiltä odottavat. Tuloksena on fantasiakertomuksia ihmissyönnistä ja avaruusolennoista, joita sitten käytetään naama vakavana oikeussaleissa todisteina. Tässä vaiheessa onkin mahdotonta selvittää onko jotain tapahtunut oikeasti. Seuraavaksi muutamia esimerkkitapauksia:

• Little Rascals- päiväkoti 1989. Alun perin syytettynä oli päiväkodin pitäjä, Bob Kelly, jota syytettiin yhdestä hyväksikäytöstä. Kahdekan kuukauden oikeussalidraaman jälkeen syytettyinä olivat kahdeksan muuta aikuista ja syytöksiin kuului raiskausten, kidutuksen, sodomian, suuseksin ja vauvojen rituaalimurhien lisäksi lapsien heittäminen haiden syötäväksi. Todistajina kuultuja lapsia oli lopulta 90. Kelly sai 12 elinkautista, mutta hänet vapautettiin kaikista syytöksistä 6 vuotta myöhemmin. Mitään ei ollutkaan tapahtunut.
• McMartinin esikoulu 1983-1990. Skitsofreenikon höpinöistä alkanut syytösvyyhti johti lopulta USA:n historian kalleimpaan ja pisimpään oikeudenkäyntiin, jossa oletettuja uhreja oli 360. Lasten kertomuksissa esiintyi mm. saatananpalvontaa, lentäviä noitia, maanalaisia luolaverkostoja, lasten huuhtomista alas vessanpöntöistä ja -- kyllä vain -- näyttelijä Chuck Norris. Syytetty ehti istua tutkintavankeudessa viisi vuotta ennen syytteiden raukeamista.
• Faith Chapel 1991: Kehitysvammaista lastenhoitajaa syytettiin hyväksikäytöstä. Lasten tarinoissa hoitaja mm. ampui kirahvin ja norsun ja joi ihmisverta saatanapalvontarituaalissa. Hoitaja sai myöhemmin 2 miljoonaa dollaria kompensaationa vääristä syytöksistä.

Koska kaikki maailman ilmiöt tulevat Suomeen jälkijunassa, on Suomi suorastaan ihanteellisessa asemassa. Ei tarvitse kuin seurata maailman menoa, huomata jos jossain tehdään oikein emämunauksia ja välttää samojen virheiden teko koto-Suomessa. Ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla?

Uusi tupakkalaki

§1 Tupakkatuote ei saa olla jälleenmyyntiä harrastavan liikkeen tiloissa näkyvillä. Tupakkatuotteet tulee sijoittaa kaupan kellariin, josta kuluttaja voi pyytää kaupan myyjää hakemaan haluamansa tupakkatuotteen päivittäin vaihtuvalla koodilla, jonka kuluttaja voi pyytää sosiaali- ja terveysministeriön sihteeriltä, joka hakee koodin ministeriön kellarissa sijaitsevasta pankkiholvista sen aukioloaikoina arkisin kello 5:00-5:01.

§2 Tupakan polttaminen on sallittu ainoastaan sille varatussa ilmatiiviissä kammiossa, joka tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttaman asiantuntijan tarkastama. Tupakanpolton jälkeen addiktin tulee polttaa kaikki vaatteensa ja viettää kolme tuntia infrapunasaunassa.

§3 Passiivinen tupakointi on kiellettyä.

§4 Kaikki piipun- ja tupakanmuotoiset esineet, kuten lakupiiput, porkkanat, mustekynät, kuumemittarit, taskulamput, tamponit, sellerit, sormiparistot, maustekurkut, usb-tikut, ruuvimeisselit, lipputangot ja suklaapatukat ovat kiellettyjä. Ne tulee korvata pallon- tai kuutionmuotoisilla vastineilla.

§5 Henkilön, joka haluaa ostaa tupakkaa, tulee hankkia siihen lisenssi sosiaali- ja terveysministeriöltä. Lupaa varten tarvitaan työnantajan antama todistus hakijan työnkuvan äärimmäisestä vaativuudesta, jota ei voi sietää ilman hermosavuja; aviopuolisolta saatu todistus siitä, että hakija hakkaa puolisoaan säännöllisesti; psykologilta saatu todistus siitä, että hakijalla on neuroosi, psykoosi tai on muuten vain päästään sekaisin; sekä lääkärintodistus, josta ilmenee, että luvan hakija kykenee hengittämään vain ulospäin. Lisenssiin tarvitaan myös todistus paikalliselta poliisilta, josta käy ilmi, että henkilö varmasti juo riittävästi viinaa, niinkuin kaikki muutkin.

§6 Tästä tupakkalaista keskusteleminen on kiellettyä.

Pakkoliitoksia

Kuntia liitetään nyt yhteen vaikka väkisin. Hyvä niin. Pieni raiskaus aina silloin tällöin piristää mukavasti hienotunteista ja harmaata kuntapolitiikkaa. Samalla säästyy kasa euroja tiekylteissä ja karttamusteessa. Vuosikymmenien jälkeen on sitten meilläkin oma evakkoretki muisteltavana; silloin ennen muinoin käytiin Rautalammin kunnankirjastossa lainaamassa runokirjoja. Nyt ei ole enää Rautalampia, ei Juvaa. Evakkorekeen otettiin kunnanviiri mukaan ja suunnattiin kohti New-Kuopiota.

Ylenpalttista monimuotoisuutta on Suomessa muutenkin. Kuinka ihmeessä eduskunnassa on vieläkin peräti kaksisataa kansanedustajaa? Eikö vierekkäisissä tuoleissa istuvat voisi kätevästi pakkoliittää toisiinsa? Edustaja Suur-Timo voisi samanaikaisesti käydä vessassa ja syömässä, olla haastateltavana ja painella äänestysnappeja eduskuntasalissa. Uus-Jyrkin edustusyhtymä voisi halutessaan myös istua salissa itsensä päällä tai alla. Jos uuden suuredustajan nimivalinta mietityttää, voisi halutessaan soveltaa avioliittolain mahdollistamaa yhdistelmänimeä. Edustaja Maria-Kimmo-Simo Guzenina-Richardson-Oksentava Mäyrä-Cheng-De Palma-Töttörström täyttäisi palstatilan takuuvarmasti.

Kouluissakin opetetaan turhaan monia eri oppiaineita. Yhdellä tunnilla voi hyvin opetella konekirjoittamaan ruotsiksi sisiliskojen virtsan kemiallisesta koostumuksesta ja samalla hölkätä juoksumatolla ja puhaltaa nokkahuiluun nousevina geometrisinä sarjoina. Tai paistaa lohkoperunoita magnesiumnauhoilla 1500-luvun ruotsalainen aatelispuku päällään ja jodlata uskontunnustus ranskaksi samalla kun maalaa varpaillaan omakuvaansa.

Isoin ongelma tehokkuuden tiellä lie alati sinkkuuntuvat ihmisyksilöt. Kotitalouksien pienenevää päälukua on pakko nostaa naapureiden pakkoliitoksilla. 1960-luvun elementtikuutioista vain kaadetaan väliseinät ja annetaan asukkaiden setviä tilaongelmansa sisäisesti. Eiköhän jokaiseen kerrostaloon mahdu ainakin muutama suurtalouskokki, lastenhoitaja ja siivooja, jotka voivat hoitaa kerrostalon kaikki kotityöt tehokkaasti. Esimerkiksi sisätilojen siivous sujuu sutjakkaasti lehtipuhaltimella ja vesitykillä. Poistetaan yhdestä yksiöstä ikkuna, niin Itella voi jakaa postin kauhakuormaajalla suoraan sisään.

Omakotialueilla pakkoliitosten hyödyt jäävät vähäisemmiksi, mutta ainakin yhteinen suurpiha saadaan aikaan. Lähiön keskelle on tarpeen asennuttaa talon kokoinen kaasugrilli sekä halkaisijaltaan 50 metrinen trampoliini. Lapset kannattaa pitää sisällä keskiviikkoisin, sillä silloin leikataan nurmikko niittokoneella. Puutarhatontun paikka mietitään tarkkaan, sillä sen siirtäminen vaatii helikopterin.

Tasa-arvoisen pukeutumisen opas

On hämmentävää huomata kuinka nykyisen sukupuolineutraalin aikakauden miehet yhä pukeutuvat kuin hautajaisvieraat. Siinä missä naisille tuntuu olevan sallittua pukeutua mihin tahansa vaatteeseen väristä ja kehon peittämisominaisuuksista riippumatta, ei miehen vaaleanpunaista hametta katsella hyväksyvin katsein.

Tämän epätasa-arvoisen pukukoodin tulee murtua heti!

Onkin jokaisen tasa-arvoa kannattavan miehen velvollisuus heittää vaatekaappinsa sisältö tunkiolle ja korvata tylsät tummat housut ja siniset paidat uudella tasa-arvoa uhkuvalla karderoopilla.

Tietovuodon pettämätön tyylitaju auttaa alkuun:

Tärkein yksityiskohta jokaisen miehen pukeutumisessa on jalkojen korostaminen. Tavallisten sukkahousujen käyttäminen ei välttämättä karvaisille jaloille sovellu hyvin. Ilmavat, mutta tiukat villahousut päästävät karvat mukavasti kuosinsa läpi. Tiukat alushousut pitävät pakarat kiinteän oloisina. Jos etuvarustus ei ole kummoinen, on täysin hyväksyttävää nostaa nivuskukkulaa sukukalleuksien alle asetettavalla täytteellä. Myös pysyvän silikonilisäkkeen asentamista voi harkita. Itsevarma mies voi käyttää housuja, joista takamus on jätetty osittain tai kokonaan paljaaksi. Jotta takapuolen karvat eivät jäätyisi kiinni bussiypysäkin penkkiin, kannattaa käsilaukkuun ottaa mukaan lämpöinen neopreenipefletti. Virallisempiin tilaisuuksiin kuitenkin kannattaa pukea päälleen lyhyt hame. Varsinkin silloin kannattaa panostaa etuvarustuksen push-up-varusteisiin, jotta hame laskostuu sievästi häpykukkulan päälle.

Kaljamahaa ei kannata turhaan piilottaa. Se on monilla miehillä mukavan pyöreä ja karvainen. Koska kaula-aukko olisi muutenkin varsin matala, voi muhkeamahainen mies jättää rennosti koko ylävartalon etuosan paljaaksi. Lämpöä syysilmoihin voi tuoda muhkealla shaalilla tai kaulahuivilla. Liika koristeellisuus toisaalta vie huomion pois lantioseudun kohteista, joten maltti on valttia.

Itsevarma ja oman miehisyytensä kanssa sinut oleva mies saattaa olemuksellaan herättää ei-toivottua huomiota. Onkin tärkeä muistaa, ettei kenelläkään ole oikeutta jäädä tuijottamaan haaroväliäsi, olipa se kuinka esillä tahansa. Muista, että pukeudut näin, koska haluat tuntea olevasi mies. Naisten viipyileviä katseita ei tarvitse sietää. Rohkeammat huomautukset ja naurunpyrähdykset voi kuitata napakalla läpsäisyllä naisen naamalle. Se yleensä hiljentää kuumenevat hormonit.

Pikailtasatu kiireisille vanhemmille

Lapsi mankuu iltasatua ja huomisen palaverin paperinivaska odottaa vielä keittiön pöydällä? Tuttu tilanne? Ei hätää. Tietovuoto on kehittänyt hektistä elämää viettäville vanhemmille optimoidun iltasadun, minkä voi hätäisesti pikalukea malttamattomalle ipanalle. Koko tarinaan tuskin menee 30 sekuntia. Tässä, olkaapa hyvä:

Ektoplasma katkaisee taktisen jatkoaktin.

Kleptomania pakotti Apotti-Attea ja Atte otti Kapteeni Pekan poko-kepin. Kapteeni Pekan keppana-apina, seppä Seppo Sepän sapelin sipaisu satutti Apotti-Attea. Pakarakipu kumppaninaan Apotti-Atte puki kapotin ja pakotti Kapteeni Pekan poko-kepin kaupan pikapakettiin. Pukukopissa Atte kopioi Pekan kotitiedot kauppapaketin kuponkiin ja kipitti pakoon kipu pakarassaan.

Poko-keppipaketti sapetti pakana-Kapteenia. Koko poko-keppi oli Seppä-Sepon seko pako kaupunki-apeutta. "Pitäköön poko-keppinsä, Seppä", pukisi Pekka.

Seppo Sepän pesäsopessa sökösakki kisasi sikana. Pekka kapusi poko-keppeineen ja koputti kepillä Sepon soppeen. Keppikopinasta sekosi Sepon terrieri Jeri, perin eri terrieri. Jeri peri meriterrierin veriperinnön; se sekosi sikana aina kun sopen kopistin pakotti aktiin. Seppo posetti rusetti letissään ovella, otti poko-kepin Kapteeni Pekalta ja paukautti Pekkaa lekalla kalloon. Kostosta sokaistuneena Jeri oksensi paksun kosken Pekan Sokos-kassiin. Mämmiäkin lämpimämpi lampi ektoplasmaa salasi sisäänsä Apotti-Atte-aterian. "Jerin rike oli perin verinen," kertoi Seppo ja potki tapetun ektoplasma-Apotin sopen pusikkoon.

Maidosta lätinää

Silloin ennen muinoin maito puristettiin ulos utareesta ja valutettiin tonkkaan. Sitten se juotiin. Nykyään on maitoasiat kovin eri tolalla. Pieni retki lähikauppaan paljastaa, että erilaisten maitojen huima valikoima tuottaa jo tiettyjä hankaluuksia jalostajalle ja kauppiaalle. Maitoa pitää hyllyssä olla toki tarjolla, mutta minkälaista maitoa? Maitoa kun saa nykyään neljällä eri rasvapitoisuudella, kolmella eri laktoosipitoisuudella, kahdella eri d-vitamiinipitoisuudella, kahdella eri kalsiumpitoisuudella, luomuna, homogenisoituna tai homogenisoimattomana, gefilus-bakteerilla tai ilman, sekä pastöroituna tai iskukuumennettuna. Maitoa saa myös lypsämisajankohdan mukaan kolmena eri versiona (tavallinen, terni ja yömaito).

Nämä kun kertoo keskenään niin saa erilaisten maitojen teoreettisen maksimivalikoiman, joka on 2304. Siis jos Valio niin haluaisi, voisi maitohyllystä löytyä 2304 erilaista maitotölkkiä, nykyisten kahdenkymmenen sijaan. Tällainen valikoima vaatisi reilun puolen kilometrin mittaisen maitohyllyn. Ja tähän ei ole otettu huomioon erilaisia pakkauskokoja, eikä monien eri valmistajien aiheuttamien päällekkäisyyksien aiheuttamaa lisätilaa. Koska reilun kymmenenkin maitolaadun asettelu kaupan hyllylle tuottaa ongelmia kauppiaan mielenterveydelle, ei kaupoissa tuskin tulla koskaan näkemään niitä muita 2290 muunnelmaa.

Niinpä pastöroidun, homogenisoidun, laktoosittoman Plus+ Gefilus-luomuprosenttiternimaitojuoman tuloa hyllylle voi joutua odottelemaan tovin. Jopa niinkin eksoottinen maitolajike kuin luomutäysmaito odottaa jalostajaansa.

Uusia harrasteita modernille miehelle.

Nykyään miehen pitää olla yhtä aikaa kovis ja pehmo. Ehkä kaikkein selkeinpänä esimerkkinä tästä voidaan pitää niitä lukuisia miehiä, joiden käsivarteen on tatuoitu esikoisen syntymäaika.

Tietovuoto onkin ideoinut lukuisia uusia harrasteita nykyajan trendejä seuraaville tosimiehille:

• Ennen tosimiehet hakkasivat vaimonsa ja lapsensa veriseksi mössöksi. Moderni mies pahoinpitelee perheensä pehmeillä tyynyillä.
• Viktoriaaninen karpaasi ryyppäsi litratolkulla koskenkorvaa kellarissa. Moderni mies juo salaa muumilimpparia.
• Iltaisin klassinen mies hiippaili kaverinsa kellariin pelaamaan pokeria rahasta. Moderni mieskin harrastaa uhkapeliä, mutta pelinä on Kimble.
• Vanhan polven patriootti hakkasi mamuja rautatietunnelissa. Moderni mies leikkii naapurin Ahmedin ja Mobutun kanssa "kuka pelkää mustaa miestä?"
• Ennen vanhaan tosimies tappoi itsensä aseella tai hirttäytymällä. Moderni mies tappaa itsensä kuuntelemalla Jari Sillanpäätä.
• Silloin joskus murhat tehtiin kirveellä. Moderni mies tekee lehtiharavamurhan.
  

Kravattikielen aakkoset

Uusi hallitus poseerasi toimittajille juhannuksen alla. Uusilla miesministereillä oli luonnollisesti puvut päällä, jopa muuten työmiesimagoa ylläpitävä Arhinmäki oli kaivanut esille vanhan yo-puvun. Huomio kiinnittyi helposti kravatteihin, sillä niillä oli päivänselvä teema. Vasemmistolaisilla Arhinmäellä, Tuomiojalla ja Gustafssonilla oli punaiset kravatit, oikeistolaisilla Kataisella, Wallinilla ja Häkämiehellä oli sinertävät kravatit ja vihreiden Niinistöllä oli vihreä kravatti. Teemana vaikuttaisi siis olevan, että kravatin väri korreloi voimakkaasti miehen poliittisen suuntautumisen kanssa.

Mutta minkälaisen viestin halusi kravatillaan lähettää Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb?

Kaikki vammaisetko samanlaisia?

Tänä iltana televisiossa esitettävää elokuvaa kuvaillaan lehdissä ja netissä tavalla, joka paljastaa jotain ihmisten asenteista vammaisia kohtaan. Kuvausten mukaan Älyvapaassa vedossa päähenkilö päättää rahapulassaan tekeytyä henkisesti jälkeenjääneeksi ja osallistua paralympialaisiin. Kuulostaa tyhmältä, mitä se toki onkin, sillä paralympialaisissa menestyäkseen pitäisi ensin puhkaista silmä tai amputoida jalka.

Kerrataan tämä nyt vielä: paralympialaisissa kisaavat fyysisesti rajoitteiset henkilöt; kilpailu on vähintään yhtä totista kuin tavan olympialaisissakin. Osallistuakseen paraurheilijan tulee olla liikuntavammainen, amputoitu tai näkövammainen. Elokuvassa sen sijaan osallistutaan todellisuudessa ns. Special Olympicsiin, kehitysvammaisten kisailuun, jossa tärkeintä on se että kaikilla on hauskaa. Osallistujilta vaaditaan jonkinasteinen kognitiivinen kehitysvamma.

Tähän virheeseen haksahtaa jokainen suomalainen sanomalehti, jonka tv-tiedot onnistuin löytämään, mukaanlukien hesari, karjalainen, kaleva ja keskisuomalais-konserni johon arvosteluja ruksaa Marko Ahonen.

Toistaiseksi ainoa suomalainen lähde, jossa virhettä ei ole, on suomi24.fi -sivuston telvis -palvelu. Sielläkin tosin puhutaan vammaisten olympialaisista ja erityisolympialaisista.

Mitähän tästä ajattelisi vaikkapa kolminkertainen paralympiakultamitalisti ja 100m maailmanennätyksen haltija Leo-Pekka Tähti, joka on siis maailman nopein mies pyörätuolissa? On hyvinkin mahdollista, että yksi Suomen menestyneimmistä urheilijoista joutuu nimikirjoituksen pyytäjiä useammin hätistelemään ympäriltään ihmisiä, jotka puhuvat hänelle yliselkeästi kovaan ääneen, koska luulevat että pyörätuolissa istuu joku kehitysvammainen, mikähän lie.

Takinkäännön nopeusennätys

Nyt kun portugali-paketti on sitten hyväksytty, on hyvä vilkaista mitäs sitä tulikaan luvattua muutama kuukausi sitten. Ennen vaaleja annetuissa vaalikonevastauksissa uusista edustajista 136 ei halunnut jatkossa auttaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita EU-maita ja 56 halusi. Portugalille nyt kuitenkin päätettiin antaa reilun miljardin laina äänin 137-49. Takkeja kääntyi siis 81 kappaletta.

Jos takinkääntöä seuraa puolueittain, voi havaita että jopa Kokoomus oli ennen vaaleja hädin tuskin tukipakettien kannalla. Kokoomuksen nykyisistä 43 edustajasta 20 vastusti tukemista ja 23 puolusti vielä ennen vaaleja. Prosentuaalisesti pahimmat takinkääntäjät olivat Keskusta ja SDP. SPD:n edustajista 30 vastusti ja 9 puolusti lainoittamista vaalikonevastauksissa, nyt siis kaikki äänestivät kyllä. Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten edustajista kaikki vastustivat lainoittamista ennen ja jälkeen. Mikä tässä on oudointa on se, että vaikka Perussuomalaiset eivät päässeet hallitukseen, koska vastustivat portugali-pakettia, Vasemmistoliitto pääsee.

Ilmeisesti tässä nyt pelataan sen varaan, että äänestäjien vitutus laantuu neljässä vuodessa. Gallupien mukaan persut on tällä hetkellä kasvanut jo suurimmaksi puolueeksi. Aika riskipeliä.

(Tietovuoto ei muuten äänestänyt persuja.)

Viileyden ydin

Jos kysyy nykynuorisolta mikä on heidän mielestään cooleinta maailmassa juuri nyt, voisi vastaus hyvinkin olla räp-musiikki. Mikään ei ole heistä niin coolia kuin äkkirikastunut, isoilla katumaastureilla ja hellyväperseisillä horoilla ympäröity kultahampainen ghetto-gangsteri.

Mutta jos räp-cooliutta hieman raaputtaa, paljastuu alta nuorison ja ylipäänsä koko maailman mielestä kaikista epäcoolein asia. Räppärihän on todellisuudessa pelkästään runoilija, jonka haparoivaa lyyristä ilmaisua on terästetty rytmillä. Siis runoilija! Kuka nyt oikeasti runoja lukee? Outoja käsimerkkejä sormet solmussa vääntävä räp-fani tuskin tajuaa hakeutua paikalliskirjaston runo-osastolle. Roikkuhousu saattaisi olla hyvinkin vakuuttunut Kalevalasta, jos vieressä löisi rumpukone 5/4-tahtia.

Coolia identiteettiä itselleen metsästävät juurettomat nuoret ovatkin kovan pulman edessä. Coolius kun tuntuu valuvan sormien välistä jo ennen kuin sitä on saanut edes kiinni. Kaikkein cooleinta on aina ollut luoda oma alakulttuuri. Hip-hopparit, teddyt, gootit ja punkkarit olivat cooleimmillaan juuri keksimisensä aikana. Mutta mitä coolinpaa jokin on, sitä nopeammin siitä tulee valtavirran peruskauraa. Trendivaatekorporaatioilla on omat agenttinsa, jotka seuraavat kaduilla uusinta nuorisomuotia. Jos siis yrität olla cool ja luot itsellesi aivan omanlaisesi alakulttuurin, voi hyvinkin olla että ensi vuonna sama alakulttuuri kävelee vastaan kaduilla satapäisinä laumoina yllään H&M:stä ostettu valmis trendikerrasto á 350€.

Epätoivoisimmat nuoret ovatkin päätyneet seuraavaan yhtälöön: koska cooliutta ei voi todellisuudessa saavuttaa, ainoa todella cool asia joka jää jäljelle on kaikki mahdollisimman epäcool. Netissä pyörivän The Uncoolhunter- sivuston mukaan kaikista epäcooleinta, ja siis samalla mahdollisimman coolia, on David Hasselhoff, trolololo-mies sekä Dannyn ja Armin 1970-luvun musiikkivideot. Sillä hetkellä kun Anttilassa myydään trolololo-T-paitoja, kaikki toivo on mennyttä, coolius on kuollut.

Tästä voisi päätellä, että todella epäcoolit ihmiset kuten minä, jotka eivät pahemmin mieti mitä päällensä laittavat, ovat viimeisiä todellisen cooliuden linnakkeita. Minähän olin epäcool jo ennen kuin epäcoolista tuli coolia. Mutta turha toivo. Markkinamiehet kun ovat jo keksineet, että tavallinen suomalainen verkkarikansa on salaa ollut kaiken aikaa retroseksuaali. Minäkään en siis pysty enää olemaan oma itseni ilman että ihmiset ympärillä olettavat minun seuraavan retroseksuaali-trendiä tietoisesti.

Mikä on siis cooliuden ydin? Palataanpa räppiin. Räppäreiden usein hokema tunnuslause on "Be true to yourself", eli vapaasti käännettynä: "Ole rohkeasti oma itsesi". Maailmassa onkin kahdenlaisia ihmisiä. Omina itsenään viihtyviä ihmisiä, sekä itseensä tyytymättömiä ja edellistä ryhmää matkivia luusereita. Cooliuden tavoittelu onkin paradoksaalisesti mahdotonta. Voit ainoastaan olla cool, jos et yritä olla cool.

Suhteellinen etu

Yksi taloustieteen kulmakivistä on ns. suhteellisen edun periaate. Oletetaan vaikkapa että olet hyvin menestyvä muusikko, mutta myös erinomainen muurari. Jos tienaat muusikkona tarpeeksi hyvin, sinun kannattaa suhteellisen edun periaatteen mukaan palkata kotiisi muurari, siinäkin tapauksessa, että muurari on sinua huonompi muuraamaan. Asian voisi tiivistää niin, että aina kannattaa erikoistua, siinäkin tapauksessa, että joudut ostamaan palveluita muilta yksilöiltä, jotka tekevät kaiken huonommin kuin sinä. Valtiotasolla asia ilmaistaan usein niin, että kahden valtion kannattaa tehdä keskenään kauppaa siitäkin huolimatta, että toinen niistä tuottaa kaiken halvemmalla ja tehokkaammin kuin toinen. Omiin tuotantoaloihinsa erikoistumalla ja toisilleen tuotteita kauppaamalla saadaan irti optimaalinen hyöty molemmille osapuolille.

Tämä voi tuntua järjenvastaiselta, mutta talousoppineet vakuuttavat ettei niin ole. Teoriassa vaikkapa Suomen kannattaisi tuottaa ja myydä banaaneja Brasiliaan, jos Brasilia pystyy tuottamaan erityisen tehokkaasti jotain Suomen tarvitsemaa tuotetta.

Itsekin elän suhteellisen edun periaatteen mukaisesti. Koska olen maailman paras blogikirjoittaja, minun kannattaa käyttää jokainen valveillaolohetkeni kirjoittamiseen. Niinpä olenkin palkannut itselleni mongolialaisen kokin, joka ei osaa valmistaa muuta kuin karpaloilla täytettyä jakin suolta. Parisuhteelle minulla ei ole aikaa, joten olen ostanut kreikkalaisen vaimon, jolla on englantilainen rakastaja. Kirjanpitäjäni on tietenkin venäläinen ja sosiaalisia suhteita naapureihin ylläpitää palkkaamani mustalainen. Huumoripitoisista blogikirjoituksista vastaa saksalainen avustajani, Günther. Tästäkin kirjoituksesta viimeisen palstan kirjoitti Günther, ja sen kyllä näkee.

Päivän talousuutinen

(New York) Kansainväliset markkinat ovat tulleet yllättäen tietoiseksi itsestään. Kansainvälinen kapitalistinen markkinajärjestelmä on ilmeisesti monimutkaisuudessaan saavuttanut kriittisen pisteen ja herännyt eloon. Aikaisemmin markkinoiden käyttäytymistä on kuvailtu lähinnä kiimaisten paviaanien tappeluksi, mutta nyt maanantaista lähtien on käyttäytymisessä näkynyt selvästi havaittava muutos.

Wall Streetin pörssin meklari Gordon Gekko kuvaili tapahtumaa hämmentyneenä: "Olin juuri myymässä vipujohdannaista dementoituneelle eläkeläiselle ja tunnelma pörssisalissa oli varsin tavanomainen. Se muistutti hieman sadan skitsofreenisen merinorsun välistä soidinkamppailua. Sitten yhtäkkiä kaupankäynti hiljeni hetkeksi ja oli palauduttuaan paljon, niinku, älykkäämmän ja jotenkin tietoisemman oloinen. Sanoisin, että se muistuttaa nyt enemmän vastasyntyneiden koliikkilasten rääkymistä tai ehkä verisessä meressä uiskentelevaa sinivalasta, jonka koko suku on juuri harppuunoitu viereisiin aluksiin; joka tapauksessa itsestään tietoinen olento on kyseessä", täsmentää Gekko.

Markkinoiden kanssa kommunikointi ei vielä ole tuottanut tulosta, mutta taloustieteilijät ovat toiveikkaita. Nobel-ekonomisti Brutto Laissez-Fairen johtama työryhmä on arvioinut markkinoiden älykkyysosamääräksi 28, kun se aiemmin oli miinus 30. "Jos arviomme on oikein, markkinoiden kanssa toimiessa pitäisi jatkossa siirtyä mahdollisesti jokelteluun. Kehityksen tässä vaiheessa on tärkeää, että itkukohtausten sattuessa joku tulee vauhdilla rauhoittamaan markkinoita isolla vakautuspaketilla tai keskuspankin koronalennuksilla. Muuten on vaarana, että markkinoista kehittyy sitten aikuisena etäinen ja epäsosiaalinen", varoittaa Laissez-Faire.

Sadokatti, osa 2

Kielenhuoltotoimisto tiedottaa hömpäyttää

On selvitä kikkuloitunut, että suomen kieli olla urpeksii parhaimmillaan Savon maakunnassa. Tästä johtuen Suomen kielenhuoltotoimisto on päättää hörpäyttänyt, että suomen kielen verbit muodostaa töttyröidään tästä lähtien ns. savolaismalliin:

1) Verbi olla töröttää aina perusmuodossa. Sen jälkeen tulla kupeksii savolaislisäverbi taivutetussa muodossa.

- esimerkki:

• vanha tapa: Minä olen kotona. Sinä istut autossa.
• uusi tapa: Minä olla nyveksin kotona. Sinä istua rötvyät autossa.

- Lausuminen tapahtua sösselöi seuraavista ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti:

• Maksa pois (laskusi)
• Maksa pois (vatsaontelosta)

Toisin sanoa kyhvelöiden, varsinaisen verbin ja savolaislisäverbin välissä olla rähmöttää pieni tauko.

2) Erityisen tärkeää on muistaa mölpytä, että savolaislisäverbi olla köhelöi aina ainutlaatuinen ja kertakäyttöinen. Jo käyttää näpelöityä savolaislisäverbiä ei saa koskaan lausua lörpäyttää uudelleen, ikinä. Kirjaimien R, Ä, Ö, H ja M käyttöä suosittaa röhmötellään.

3) Säännön kaksi noudattaa kurpeloimista helpottaa äyskylöi se, että kaikki tarpeellinen informaatio tuoda mulautetaan jo varsinaisessa verbissä. Niinpä savolaislisäverbin ei tarvitse sisältää öhmyröidä lainkaan informaatiota. Savolaislisäverbi saattaa köhnytä kuitenkin sisältää härkkiä joskus tahatonta informaatiota, jota ei pidä huomioida vöhmynöpeksiä.

Suomen kielenhuoltotoimiston pääsihteeri Darius Helmenkalastaa-plöräyttäjä kommentoida rympäytti asiaa tiedotustilanteessa: "Olen olla höveltänyt kateellinen Ranskan kielen hienostuneisuudelle jo pitkään, mutta nyt viimein Suomen kieli päästä pyräyttää muiden korkeakulttuurikielien joukkoon kuin siivilleen nousta ähmentävä laulujoutsen konsanaan." Helmenkalastaa-möhnijän mukaan muutos ottaa ruhmuloidaan käyttöön välittömästi myös kaikessa julkisessa viestinnässä. Mitään muutosta ei kuitenkaan aiheuttaa pökkelöidy hallitusmuodolle. Jatkossa eduskunta yhä säätää töpeksii lait ja ylintä toimeenpanovaltaa käyttää söhelöi hallitus. Presidentti edustaa kompuroi Suomea ulkopoliittisissa asioissa ja poliisi palvella pamputtaa.

Talvipäivänseisaus-laulu

sävel: Joulumaa

Deklinaatio on kohta jälleen minimissä.
Riippuen mis' olet, aurinko lie zeniitissä.
Tuskin nautit auringost', jos tätä luet, sillä
silloin sun pitäis olla kauriin kääntöpiirillä.

Pimeässä pakkasessa voisi luulla melkein,
etäisyys on suuri aurinkoon, niin on selkein.
Silti miljoonaa kilsaa on viis enemmän silloin,
kun laululinnut pesissänsä laulaa suvi-illoin.

Joulukuun kahdeskymmenestoinen päivä koittaa,
kolkytkahdeksan yli yhden kello osoittaa.
Juuri silloin on hetki pimein kalenterissa,
ainakin jos asustelet Pohjoiskalotissa.

Valon kasvu tärkeää on ihmiseläimelle.
Niinpä syödään, hiljennytään tai juodaan kuin pelle.
Hanukka, koleda, saturnalia, beaivi.
Jos luulit ett' on vain joulu, olet aika naiivi.

---

lisäinfoa:

zeniitti
periheli
deklinaatio
kauriin kääntöpiiri
Pohjoiskalotti
talvipäivänseisaus
hanukka
saturnalia
koleda
beaivi
joulu